sunnuntai 31. tammikuuta 2010
31.1.2010
Pihabongausviikonlopun jälkimmäinen päivä kannusti taas ylös, ulos ja lenkille... Tämä lenkki tosin oli aika lyhyt ja kiersi kouluamme, sillä päätin käydä laskemassa koulun pihalle näkyvät talvilinnut. Oman luokastani näkyvän ruokintani lisäksi huomasin ilokseni, että välituntipihalle näkyy kolme muutakin ruokintapaikkaa, ja näin ollen ihan mukavasti lintujakin. Myös pihalle mennessäni heittämäni leipäpalat saivat lintuihin (siis varislintuihin) liikettä, ja tämänkin tunnin saldo oli loppujen lopuksi ihan hyvä, eli kesykyyhky, 3 hömö-, 5 sini- ja 15 talitiaista, 8 varista, 3 harakkaa, 30 varpusta ja 15 viherpeippoa.
lauantai 30. tammikuuta 2010
30.1.2010
Vuodariblogi on näköjään muuttumassa retkiblogiksi... Tammikuu on perinteisesti ollut osaltani lintumielessä hiljainen kuu - ja niin on nytkin. Retket ovat jääneet vähiin, ja vuodarit niin ikään. Tämän viikonlopun pihabongaustapahtuma pakotti kuitenkin ensin katselemaan ulos ja kohta jopa pihalle seisomaan - ja se kannatti. Herättyäni ja keittiöön kävellessäni huomasin (klo 10:55) pihapiirissämme pitkin talvea aina silloin tällöin näyttäytyneen järripeipon ja kolme keltasirkkua ruokinnallamme, ja päätin aloittaa saman tien pihabongaustunnin. Aamupalan ja -kahvin lomassa sinkoilin keittiön ja olohuoneen ikkunan välillä laskemassa ruokinnoilla kulkevia harakoita ja talitiaisia, mutta kohta painuin terassille toppahaalarissa katsomaan ja kuuntelemaan, mitä pihallamme oikeasti kulkeekaan. Pihalle päästyäni siellä ei ensin näkynyt yhtään tiaista, mutta kohta naapuripihan yli alkoi saapua tinttejä oikein urakalla. Aloin laskea naapuritalon yli tulevia lintuja, joita tuli ja tuli ja tuli... Parvessa oli hämmästyttävät 85 tiaista! Tunnin pihalintujen tarkkailu onnistui siis yli odotusten, sillä saldoksi kertyi käpytikka, 5 sinitiaista, 80 talitiaista, 6 harakkaa, (pihan yli lentänyt) korppi, järripeippo ja kolme keltasirkkua.
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
10.1.2010
Pitkästä aikaa lauha päivä (-10), jonka kunniaksi tein lyhyen täsmäretken Joutsijärvelle ja Halosenrannalle. Käsmänjoen sulasta löytyi kaksi koskikaraa, ja muita reissun lajeja olivat mm. teeri, tilhi, närhi ja korppi. Hiljaista on! (44)
tiistai 5. tammikuuta 2010
5.1.2010
Lapissa taas! Vuodenvaihteen sukulointimatka pääkaupunkiseudulle päättyi 4.1., ja heti aamun valjetessa lähdin suorittamaan viimeistä kolmesta talvilintulaskentareitistäni. Anittan viedessä minua reitin aloituspisteeseen Kemijärven Kalkonniemeen näkyi Isokylällä (reitin varrella) teeri. Laskenta oli varsin arktinen, sillä pakkanen vaihteli -27 ja -25 asteen välillä. Linnut olivatkin kahdeksan kilometrin lenkillä tiukassa, mutta vuodaritili karttui sentään kolmella Imposenniemessä näyttäytyneellä urpiaisella. Kotiin päästyäni oli lämpimistä sisätiloista mukava kiikaroida pihalintuja ja lisätä pinnalistalle vielä niinkin eksoottiset lajit kuin hömötiainen ja keltasirkku ;-) (43)
3.1.2010
Vuoden kolmannen päivän aamuna olimme ajamassa Siuntiosta vanhempieni luo Kirkkonummelle. Kääntyessämme Papinmäelle nousevalle tielle pyrähti tienvarsikoivuun parvi viherpeippoja. Pysähdyin hetkeksi laskeakseni linnut, jolloin huomasin parven sekaan lyöttäytyneen järripeipponaaraan. Jannen ja Hannan palattua omalta retkeltään yritimme muutamaan otteeseen etsiä järriä alueella pyörineiden viherpeippojen seasta. Siinä sivussa näimme kymmenisen varpusta ja kaksi tikliä. Ja näyttäytyipä keskustassa kanahaukkakin. (39)
1.1.2010
Vuoden ensimmäisenä päivänä suuntasin Jannen ja Hannan kanssa retkelle Hankoon. Ensimmäiseksi retkikohteeksemme tuli kuitenkin yllättäen Fiskarsin ruukki, sillä juuri kun olimme ajamassa Raaseporin läpi tuli Lintutiedotukseen viesti paikalla olevasta kuningaskalastajasta. Ensimmäisenä lintuhavaintona rekisteröimme sulaojassa uiskennelleet kolmisensataa sinisorsaa, mutta myös kuningaskalastaja löytyi pian ja näyttäytyikin erittäin hienosti. Tavallisemmista lajeista paikalta löytyivät myös kesykyyhky ja punatulkku, ja löytyipä sorsien seasta pari telkkääkin. Kuudentena lajina Fiskarsista kirjasimme tienvarsipuuhun ilmaantuneen varpuspöllön, jonka jälkeen matkaa oli mukava taas jatkaa...
Päivän valjetessa alkoivat linnutkin liikkua - pakkasesta ja lumisesta maisemasta huolimatta. Raaseporin puolella pinnalistallemme löytyivät vielä peruslajeista varis, korppi, närhi, talitiainen, käpytikka ja harakka, ja Hangon kaupunkiin saavuttuamme blokkasimme auton ikkunoista mm. sinitiaisia, räkättirastaita, harmaalokkeja, mustarastaita ja naakkoja.
Hangossa ensimmäinen varsinainen retkikohteemme oli kalasatama, josta löytyi heti mm. 8 isokoskeloa, 3 naurulokkia, 37 tukkasotkaa, kalalokki, ja hetken piilottelun jälkeen myös yksinäinen nokikana. Siirryttyämme tähystelemään merelle yhdessä paikalle ilmaantuneiden Andyn, Fränen, Jouhkin ja Leskisen Pekan kanssa lisäsimme listallemme vielä tilhen ja parven kyhmyjoutsenia. Kalasatamasta jatkoimme em. Takaveto -teamin vanavedessä Varisniemeen, jossa staijailimme hetken aikaa tavoitteenamme löytää paikalla jo pitkään viihtynyt muuttohaukka. Pereä emme tosin löytäneet, mutta 3 merikotkaa, hiirihaukka, merilokki, merimetso ja vuoden ensimmäinen viherpeippoparvi lisäsivät jälleen päivän lajimäärää. Ja löytyipä niemen edustalta hallikin vuoden ensimmäiseksi mainittavan arvoiseksi nisäkäshavainnoksi.
Jonkin aikaa värjöteltyämme päätimme siirtyä perkaamaan kaupungin rantoja. Neljän tuulen tuvan edustalta löytyikin runsaasti vesilintuja, ja reilun kahdensadan telkän joukosta poimimme myös päivän ensimmäiset allit ja uivelon. Keli alkoi olla tässä vaiheessa jo varsin kurja ja lumisade haittasi jo näkyvyyttäkin, mutta silti jatkoimme sinnikkäästi Itälahdelle, josta tuulesta ja tuiskusta löytyi neljä lapasotkaa.
Kaupungin koluamisen jälkeen päätimme suunnata kohti itää ja etenkin Högholmenia, jonka edustan päättelimme olevan edelleen sulana. P-paikan ja rannan välisestä metsiköstä löytyi ensin hippiäinen, ja niemen kärjestä ynnäsimme kyhmyjoutsenten lisäksi puolensataa laulujoutsenta. Jossakin vaiheessa Janne alkoi ihmetellä erään luodon päällä olevan merimerkin päällä olevaa möykkyä. Merestä ja jäästä nouseva väreily haittasi huomattavasti havainnointia, mutta tuo möykky näytti kyllä aika ajoin lupaavasti muuttohaukalta. Välillä taas se ei näyttänyt linnulta lainkaan. Ratkaisu ongelmaan saapui paikalle merikotkan muodossa, joka sai päähänsä istahtaa tuolle samalle merimerkille. Siitäkös muuttohaukka suivaantui, ja noiden kahden petolinnun kisaillessa luodon päällä oli jo viesti mennyt Lintutiedotukseen, että 1.1. -pinnabongareiden havittelema pere olikin nyt täällä! Leskisen Pekka saapui paikalle sopivasti juuri kun haukka oli ilmassa, joten jätimme hänet päivystämään paikalle, ja lähdimme itse pikkuhiljaa valumaan kohti pääkaupunkiseutua. Lisäpinnoja ei tälle päivälle enää kertynytkään, joten uudenvuodenpäivän lajimääräksi tuli osaltamme 35 lajia - joista ainakin kunkku, varpuspöllö, lapasotka ja muuttohaukka olivat itsellenikin uusia 1.1. -pinnoja.
Päivän valjetessa alkoivat linnutkin liikkua - pakkasesta ja lumisesta maisemasta huolimatta. Raaseporin puolella pinnalistallemme löytyivät vielä peruslajeista varis, korppi, närhi, talitiainen, käpytikka ja harakka, ja Hangon kaupunkiin saavuttuamme blokkasimme auton ikkunoista mm. sinitiaisia, räkättirastaita, harmaalokkeja, mustarastaita ja naakkoja.
Hangossa ensimmäinen varsinainen retkikohteemme oli kalasatama, josta löytyi heti mm. 8 isokoskeloa, 3 naurulokkia, 37 tukkasotkaa, kalalokki, ja hetken piilottelun jälkeen myös yksinäinen nokikana. Siirryttyämme tähystelemään merelle yhdessä paikalle ilmaantuneiden Andyn, Fränen, Jouhkin ja Leskisen Pekan kanssa lisäsimme listallemme vielä tilhen ja parven kyhmyjoutsenia. Kalasatamasta jatkoimme em. Takaveto -teamin vanavedessä Varisniemeen, jossa staijailimme hetken aikaa tavoitteenamme löytää paikalla jo pitkään viihtynyt muuttohaukka. Pereä emme tosin löytäneet, mutta 3 merikotkaa, hiirihaukka, merilokki, merimetso ja vuoden ensimmäinen viherpeippoparvi lisäsivät jälleen päivän lajimäärää. Ja löytyipä niemen edustalta hallikin vuoden ensimmäiseksi mainittavan arvoiseksi nisäkäshavainnoksi.
Jonkin aikaa värjöteltyämme päätimme siirtyä perkaamaan kaupungin rantoja. Neljän tuulen tuvan edustalta löytyikin runsaasti vesilintuja, ja reilun kahdensadan telkän joukosta poimimme myös päivän ensimmäiset allit ja uivelon. Keli alkoi olla tässä vaiheessa jo varsin kurja ja lumisade haittasi jo näkyvyyttäkin, mutta silti jatkoimme sinnikkäästi Itälahdelle, josta tuulesta ja tuiskusta löytyi neljä lapasotkaa.
Kaupungin koluamisen jälkeen päätimme suunnata kohti itää ja etenkin Högholmenia, jonka edustan päättelimme olevan edelleen sulana. P-paikan ja rannan välisestä metsiköstä löytyi ensin hippiäinen, ja niemen kärjestä ynnäsimme kyhmyjoutsenten lisäksi puolensataa laulujoutsenta. Jossakin vaiheessa Janne alkoi ihmetellä erään luodon päällä olevan merimerkin päällä olevaa möykkyä. Merestä ja jäästä nouseva väreily haittasi huomattavasti havainnointia, mutta tuo möykky näytti kyllä aika ajoin lupaavasti muuttohaukalta. Välillä taas se ei näyttänyt linnulta lainkaan. Ratkaisu ongelmaan saapui paikalle merikotkan muodossa, joka sai päähänsä istahtaa tuolle samalle merimerkille. Siitäkös muuttohaukka suivaantui, ja noiden kahden petolinnun kisaillessa luodon päällä oli jo viesti mennyt Lintutiedotukseen, että 1.1. -pinnabongareiden havittelema pere olikin nyt täällä! Leskisen Pekka saapui paikalle sopivasti juuri kun haukka oli ilmassa, joten jätimme hänet päivystämään paikalle, ja lähdimme itse pikkuhiljaa valumaan kohti pääkaupunkiseutua. Lisäpinnoja ei tälle päivälle enää kertynytkään, joten uudenvuodenpäivän lajimääräksi tuli osaltamme 35 lajia - joista ainakin kunkku, varpuspöllö, lapasotka ja muuttohaukka olivat itsellenikin uusia 1.1. -pinnoja.
Prologi
Uusi vuosi - uudet kujeet ;-) Vuoden 2009 lintuharrastukselliseksi projektiksini otin alun perin ekopinnat, mutta niiden keruu hyytyi kesäkuukausina pahasti atlasretkeilyn alle, ja niin eko- kuin muidenkin pinnojen lukemat jäivät vuoden aikana varsin keskinkertaiselle tasolle. (Ekopinnasaaliini oli vuoden lopussa 128, LLY -vuodareita kertyi 157 ja Kemijärvipinnoja 144. Valtakunnan vuodareissa on jo 200 -lajia ollut viime vuosina tiukassa). Niinpä päätin jo hyvissä ajoin, että vuoden 2010 teemana olisivatkin sitten vuodarit - ja etenkin spontaanit sellaiset. Eli vuoden tavoitteena olisi retkeillä mahdollisimman monipuolisesti - ja muuallakin kuin vain Lapissa. Itseäni motivoidakseni päätin alkaa kirjata vuodariretkistä blogia, sillä totuushan on se, että aika harvalta retkeltä vuodareita loppujen lopuksi saa, mutta toisaalta vuodareita voi putkahtaa vastaan varsin yllättävissäkin paikoissa ja tilanteissa. Saapa nähdä mitä kaikkea vuoden aikana näkyy ja mitä linturintamalla tapahtuu. Tästä se kuitenkin alkaa...
Tilaa:
Kommentit (Atom)