Vuoden ensimmäisenä päivänä suuntasin Jannen ja Hannan kanssa retkelle Hankoon. Ensimmäiseksi retkikohteeksemme tuli kuitenkin yllättäen Fiskarsin ruukki, sillä juuri kun olimme ajamassa Raaseporin läpi tuli Lintutiedotukseen viesti paikalla olevasta kuningaskalastajasta. Ensimmäisenä lintuhavaintona rekisteröimme sulaojassa uiskennelleet kolmisensataa sinisorsaa, mutta myös kuningaskalastaja löytyi pian ja näyttäytyikin erittäin hienosti. Tavallisemmista lajeista paikalta löytyivät myös kesykyyhky ja punatulkku, ja löytyipä sorsien seasta pari telkkääkin. Kuudentena lajina Fiskarsista kirjasimme tienvarsipuuhun ilmaantuneen varpuspöllön, jonka jälkeen matkaa oli mukava taas jatkaa...
Päivän valjetessa alkoivat linnutkin liikkua - pakkasesta ja lumisesta maisemasta huolimatta. Raaseporin puolella pinnalistallemme löytyivät vielä peruslajeista varis, korppi, närhi, talitiainen, käpytikka ja harakka, ja Hangon kaupunkiin saavuttuamme blokkasimme auton ikkunoista mm. sinitiaisia, räkättirastaita, harmaalokkeja, mustarastaita ja naakkoja.
Hangossa ensimmäinen varsinainen retkikohteemme oli kalasatama, josta löytyi heti mm. 8 isokoskeloa, 3 naurulokkia, 37 tukkasotkaa, kalalokki, ja hetken piilottelun jälkeen myös yksinäinen nokikana. Siirryttyämme tähystelemään merelle yhdessä paikalle ilmaantuneiden Andyn, Fränen, Jouhkin ja Leskisen Pekan kanssa lisäsimme listallemme vielä tilhen ja parven kyhmyjoutsenia. Kalasatamasta jatkoimme em. Takaveto -teamin vanavedessä Varisniemeen, jossa staijailimme hetken aikaa tavoitteenamme löytää paikalla jo pitkään viihtynyt muuttohaukka. Pereä emme tosin löytäneet, mutta 3 merikotkaa, hiirihaukka, merilokki, merimetso ja vuoden ensimmäinen viherpeippoparvi lisäsivät jälleen päivän lajimäärää. Ja löytyipä niemen edustalta hallikin vuoden ensimmäiseksi mainittavan arvoiseksi nisäkäshavainnoksi.
Jonkin aikaa värjöteltyämme päätimme siirtyä perkaamaan kaupungin rantoja. Neljän tuulen tuvan edustalta löytyikin runsaasti vesilintuja, ja reilun kahdensadan telkän joukosta poimimme myös päivän ensimmäiset allit ja uivelon. Keli alkoi olla tässä vaiheessa jo varsin kurja ja lumisade haittasi jo näkyvyyttäkin, mutta silti jatkoimme sinnikkäästi Itälahdelle, josta tuulesta ja tuiskusta löytyi neljä lapasotkaa.
Kaupungin koluamisen jälkeen päätimme suunnata kohti itää ja etenkin Högholmenia, jonka edustan päättelimme olevan edelleen sulana. P-paikan ja rannan välisestä metsiköstä löytyi ensin hippiäinen, ja niemen kärjestä ynnäsimme kyhmyjoutsenten lisäksi puolensataa laulujoutsenta. Jossakin vaiheessa Janne alkoi ihmetellä erään luodon päällä olevan merimerkin päällä olevaa möykkyä. Merestä ja jäästä nouseva väreily haittasi huomattavasti havainnointia, mutta tuo möykky näytti kyllä aika ajoin lupaavasti muuttohaukalta. Välillä taas se ei näyttänyt linnulta lainkaan. Ratkaisu ongelmaan saapui paikalle merikotkan muodossa, joka sai päähänsä istahtaa tuolle samalle merimerkille. Siitäkös muuttohaukka suivaantui, ja noiden kahden petolinnun kisaillessa luodon päällä oli jo viesti mennyt Lintutiedotukseen, että 1.1. -pinnabongareiden havittelema pere olikin nyt täällä! Leskisen Pekka saapui paikalle sopivasti juuri kun haukka oli ilmassa, joten jätimme hänet päivystämään paikalle, ja lähdimme itse pikkuhiljaa valumaan kohti pääkaupunkiseutua. Lisäpinnoja ei tälle päivälle enää kertynytkään, joten uudenvuodenpäivän lajimääräksi tuli osaltamme 35 lajia - joista ainakin kunkku, varpuspöllö, lapasotka ja muuttohaukka olivat itsellenikin uusia 1.1. -pinnoja.
