torstai 8. heinäkuuta 2010

8.7.2010

Aamukuudelta olin taas liikenteessä, nyt ajelemassa Luusuan suuntaan, sillä tarkoitukseni oli omistaa aamu Lintuatlakselle ja muutamalle heikohkosti kartoitetuille Kemijärven eteläosan ruudulle. Aloitin atlasretken Luusuan ruudusta, josta alkoikin heti löytyä mukavasti pesimälintuja. Itärannantien alussa tepasteli pikkukuovin poikanen ja kohta löysin lähialueelta myös kuovi- ja pikkutyllipoikueet, siipirikkoa näyttelevän tylliemon ja varoittelevan rantasipin. Myös sekä kala- että lapintiiran poikasia näkyi - joten jossakin vaiheessa ehdin jo harmitella sitäkin, etten ollut hoksannut ottaa renkaita mukaan reissuun. Aloitusruudun mukavia havaintoja olivat myös mm. Kulmunginniemen tyvellä sumussa seisoskellut metsäkauris ja Itärannassa tiellä istuskellut lehtokurppa, jota pääsin tsiigailemaan autosta vain parin metrin päästä.

Luusuasta lähdin ajamaan Paikanselän ja Peräposiontien suuntaan käydäkseni muutamalla vielä vaaleanharmaaksi merkityllä atlasruudulla. Ensimmäinen 10 x 10 kilometrin ruutu vaikuttikin tosi tylsältä ja vähälintuiselta, tosin Ailanganjärvelle vievän tieuran päässä oli sentään kerralla vähän enemmän lintuja, ainakin leppälintupoikue, pari tilheä, pohjansirkku ja punatulkku, mutta suurin osa noin kilometrin välein tekemistäni pysähdyksistä oli hyvin hiljaisia. Päivän yllättävin havainto tuli kuitenkin jo hetkeä myöhemmin, sillä ajellessani takaisinpäin tuota pistotietä, kuului auton avoimesta ikkunasta tiaisten ääntä. Pysähdyin tarkistaakseni mistä lajista oli kyse, ja samalla hetkellä lähipuista kuuluikin jo töyhtötiaisen tuttua kutsuääntä. Lähipuuhun ilmestyi hetkeksi yksi tiainen, jota epäilin ulkonäön perusteella nuoreksi, mutta joka pian katosi lähimetsään. Nappasin kuitenkin autosta atrappivehkeet ja soitin hetken töyhtötiaisen ääntä, jolloin lähipuihin lensi kauempaa metsästä kaksi selvästi vanhaa lintua samalla kuin syvemmältä metsästä kuului edelleen ainakin yhden linnun ääntä. Siis lentopoikue - joka alueellisesti oli tosi mielenkiintoinen havainto, ja samalla itselleni kuntapinna ja ensimmäinen spondehavainto lajista Lapissa! Eli aikaisemmin olin havainnut töyhtötiaisia Lapissa vain Rovaniemen Ounasvaaran ruokinnalla, jossa lajia tavataan tunnetusti joka talvi.

Seuraava ruutu alkoi heti iloisissa merkeissä, sillä eräällä hakkuaukealla huusi kelopuun latvassa käenpiika, joka oli itselleni jopa vuodari! Päästyäni viimein Peräposiontien varteen kävin kiikaroimassa Ala-Askanjärvelle, jossa lenteli selkälokki. Tein Posion rajalta vielä piston Saunavaaran suuntaan, mutta sillä pätkällä havainnot jäivät jo hyvin vähiin. Ajellessani viimein kohti pohjoista löysin Petäjäselän kupeessa olevasta sorakuopasta pienen törmäpääsky-yhdyskunnan, joka jäikin reissun viimeiseksi "paremmaksi" atlashavainnoksi. Lehtolassa näkyi vielä kaakkuri ja Rytilahden kylällä kirjasin vielä atlasta varten mm. niinkin eksoottisen lajin, kuin harakan, mutta kaikenkaikkiaan aamun atlasretki onnistui erittäin hyvin.

Iltapuolella ajelimme Simojärvelle, joskin kävin matkan varrella kihlaamassa Luusuasta pikkutyllin. Illan hämärtyessä kierteli tyynellä järvellä komea selkälokki, järvellä huusi kuikka ja mökin ympärillä risteili muutamia haarapääskyjä verottamassa suhteellisen runsasta hyönteistarjontaa.